Takana pitkä kirjoitustauko ja rannetietokoneen datan mukaan taukoa on ollut myös treeneistä. Tammikuussa olen vauhdeista päätellen käynyt lähinnä kävelemässä, syynä varmaankin omasta töppäilystäni seurannut selän kipeytyminen. Helmikuussa olen ilmeisesti juossutkin muutaman kerran, kuitenkin maksimissaan noin 10 km, sekä pyöräillyt kerran töihin, mutta puolen välin jälkeen en joko ole treenannut tai sitten olen jättänyt Garminin kotiin. Epäilen kuitenkin ensimmäisen vaihtoehdon olevan se oikea ja jos oikein muistan, noihin aikoihin meille iski toinen influenssa sitten sen joulukuisen. Garmin on toki harvemmin ollut mukana crossfit-treeneissä tai läheisellä Kasavuoren kuntoradalla tehdyissä lihaskuntotreeneissä (paitsi jos olen treenannut myös matkat), joten muutama lihaskuntotreeni on saattanut tulla tehtyä ilman, että dataa on jäänyt talteen.
 |
| Kuva 1. Talven taidetta lenkkipolun varrelta tammikuun alkupuolelta |
Maaliskuussa olen tehnyt muutaman pyöräilyn lisäksi ihan ok juoksujakin sekä pidempiä kävelyjä, mutta treenimäärä on edelleen ollut vähäinen. Huhtikuun alkupuolella olen ehtinyt tehdä muutaman treenin, mutta sen jälkeen taisi taas iskeä joku flunssa ja seuraavat treenit on kellotettu kuun puolivälin jälkeen. Tällöin olen käynyt muutaman kerran ajamassa maastossa ja juossut kerran 7 km, jonka jälkeen on taas ollut viiden päivän treenitauko. Toukokuussa olen jo juossut ja pyöräillyt vähän useammin, matkat tosin juostessa hillittyjä (lähinnä 7 km), mutta syystä tai toisesta kuun puolessa välissä taas kymmenen päivän treenitön (tai ainakin kellottamaton) pätkä. Tekisi mieli korostaa ihmettelyä kysymysmerkeillä ja huutomerkeillä, mutta niitä joutuisi laittamaan joka väliin, joten enpä taida viitsiä.
 |
| Kuva 2. Keskuspuiston "ankkalampi" helmikuussa. Garminin mukaan olen kuvaa ottaessa ollut juoksulenkillä (eli sellaisiakin on ollut) |
Toisaalta, tiedänhän minä, miksi treenejä on kertynyt niin vähän: priorisoin gradun treenien edelle. Aikaa treeneille olisi kyllä löytynyt, koska gradua tein pääasiassa vain viikonloppuisin, mutta olin jatkuvasta skarppina olosta (arkena työ, viikonloppuisin gradu) todella väsynyt eikä energiaa treenaamiseen kaikkina vapaahetkinä riittänyt. Toki olin myös todella usein sairaana, joka taasen ehkä oli seurausta ylikuormituksesta, joskin en toki ollut perheestämme ainut joka sairasti.
 |
| Kuva 3. Yhden maaliskuun aikaisista "treeneistä" tein ystäväni H:n kanssa Nuuksion Siikajärven reiteillä. Treeni koostui pienestä alkulämmittelystä eli lasten kanssa kävelystä ja varsinaisesta "treenistä" eli 8 km kävelystä nenäliinojen peittämillä poluilla. |
Toukokuun lopussa sain gradun vihdoinkin jätettyä
tarkastukseen ja sen jälkeen olo keveni huomattavasti (nimenomaan olo, ei
kropan paino, valitettavasti). Kunto oli kuitenkin jo pohjalukemissa, kuten voi
arvata treenimääristä, eikä kahden influenssan läpikäyminen muutaman kuukauden
sisään talven aikana ainakaan ollut auttanut tilannetta. Vuosi takaperin 10 km
tuntui liian lyhyeltä matkalta peruskestävyysalueella juostavaksi, mutta nyt
kymppi oli jo ihan varteenotettava matka. Muistan myös keväältä sen tunteen,
kun 4 km kävely tuntui treeniltä ja muutaman kilometrin juoksu ylivoimaiselta.
Kunto oli siis todella kaukana jo ihan viime syksyn kunnosta. Gradun jättöä
juhlin kuitenkin hölkkäilemällä reilut 16 km treenikaveri P:n kanssa Espoon
keskuspuiston poluilla. Vauhti oli hidas, mutta jaksoinpa kuitenkin.
 |
| Kuva 4. Huhtikuussa tein yhden mtb-lenkin yhdessä esikoisen kanssa. Vauhti oli tuolloin yhdessä juuri sopiva, koska sain rauhassa vedellä happea useampaan otteeseen esikoisen vasta harjoitellessa maastossa ajoa. Kuva otettu "ankkalammelta" evästauon aikana. |
Kesäkuusta lähtien olen saanut treenattua melko säännöllisesti ja tällä hetkellä jaksan jo tehdä treenejä tuttuun tapaan. Ilman selvää kunnon kohenemista, en varmaan edes olisi uskaltanut kevään datoja katsella, sen verran pahalta pudotus omassa kunnossa tuntui. En toki vieläkään ole vauhtien suhteen siinä, missä esim. viime syksynä, mutta nyt pystyn edes tekemään treenejä, joilla vauhtia saa pikku hiljaa nostettua. Eri asia on, miten saan suunnitellut treenit toteutettua ns. ”normiarjen” taas alkaessa. Ja sehän alkaa ihan pian; huomenna paluu lomilta töihin ja lapset kouluun & päiväkotiin torstaista alkaen. Suunnitelmat arjen sujumiseksi (paremmin kuin viime vuonna) on tehty, mutta jännittääpä silti. En nimittäin todellakaan halua huomata parin kuukauden kuluttua, että olen joko jatkuvasti sairaana tai treenit ovat jääneet ylitöiden jalkoihin. Koronasta en edes aloita....
