Kauden 2020 tavoitteet

Olen yrittänyt keksiä jotain kisatähtäintä tälle kaudelle, mutta vielä toistaiseksi mikään ei ole sytyttänyt kunnolla. Bodomin tupla, joka viime kaudella jäi kokematta pohkeen revähdyksen takia, olisi periaatteessa voinut olla hyvä tavoite tälle keväälle. Tilanne on kuitenkin resurssien suhteen aivan toinen kuin viime keväänä: Olen täysipäiväisesti töissä ja sen lisäksi gradu pitää vääntää kasaan kevään aikana. Pyrin olemaan edes hivenen realistinen ja niinpä jätän tavoitteellisemman treenaamisen gradun jälkeiseen aikaan. Näin ollen päätähtäin olisi hyvä keksiä syksylle. Lämmönsietokykyni on myös niin alhainen, että ehkäpä ihan suosiolla sijoitan ko. tähtäimen jonnekin muualle kuin elo-syyskuulle. Tämä ei toki tarkoita, että treenaisin täysin ilman tavoitteita, mutta en aio pettyä, jos treenikertoja tulee viikoille viiden tai kuuden sijaan kolme tai neljä. Toisaalta, kun kertoja tulee vähän, ei kovin kummoista kestävyyskuntoa voi odottaa, vaikka yrittäisikin saada enemmän treeniaikaa jokaiseen vähäiseen treenikertaan (enkä tiedä yritänkö). Alkaa myös olemaan aika selvää, että tällä hetkellä ihan peruskunnossa on tekemistä (kiitos mm. flunssa, influenssa ja vähäuniset yöt), joten kevät menee todennäköisesti peruskuntoa nostaessa. Suunnitelmalliset vauhdikkaammat treenit teen sitten joskus kesällä tai alkusyksystä. Jos joku kiva kisa osuu keväälle, voin osallistua, mutta vain ja ainoastaan treenimielessä. 

Kuvien ottamisessa pitää yhä petrata, sillä niitä ei edelleenkään ole tullut otettua. Kuvituskuvana otos viime vuoden X-kaadon palkintojenjaosta (saatiin J:n kanssa hienot reput voittajien valittua astetta isommat laukut). Kuva: A. Pasanen. 

Takaisin kuitenkin kauden tavoitteisiin. Kisatavoitetta ei tosiaan vielä ole, mutta yksi tavoite on tässä vuoden vaihteen aikoihin hiipinyt mieleen; riittävä unen saanti. Tätä varten pyrin muuttamaan iltatoimiani. Normaalisti näin iltavirkkuna valvon myöhempään, kuin olisi aamuisen heräämisen nähden kannattavaa. Tytöt syövät meillä arkena iltapalaa jossain seitsemän maissa ja ovat kahdeksan aikaan sängyssä. Yleensä lähden itse vasta tämän jälkeen alakertaan syömään ja jämähdän siitä sohvalle, koska onhan portaiden nouseminen yhdeksän jälkeen illalla aivan liian rankkaa puuhaa. Niinpä aion tästedes syödä päivän viimeisen aterian tyttöjen kanssa samaan aikaan, mikäli vain olen silloin kotona. Tämän jälkeen voin toki katsoa halutessani vielä jotain ohjelmaa, mutta jos väsyttää, ei ainakaan syömättä oleva iltapala estä nukkumaan menemistä. Kymmenen aikaan aion olla sängyssä, ilman puhelinta ellen sitten kuuntele siitä äänikirjaa. Toivottavasti olen unten mailla yhdeltätoista, mutta jos uni ei tule, olenpa ainakin lepäämässä. Tätä rytmitystä on tullut jo tässä joululoman aikaan harjoiteltua ja on ollut ihanaa mennä nukkumaan silloin kun väsyttää. Uni ei joka kerta ole tullut, mutta ehkä se tästä vähitellen oppii hissuttelemaan luokseni. 

Viime postauksessa kerroin toipuvani influenssasta ja haaveilin treenien aloittamisesta seuraavana viikonloppuna. Toipumisessa meni todellakin niin kauan, että ensimmäisen treenin tein vasta oltuani viikon ja kaksi päivää kuumeeton. Kävin tuolloin tekemässä kevyttä lihaskuntotreeniä salilla. Maanantai oli aaton aatto ja se meni töissä sekä matkustaessa anoppilaan (Taulukko 1). Jouluaattona juoksin ensimmäisen lenkkini todella pitkään aikaan. Ylämäissä sai huomata, ettei vähään aikaan ollut tullut juostua, mutta muutoin juoksu kulki ihan mukavasti. Osan lomastamme vietimme Vierumäellä Perhe on paras-kurssilla. Vaikka omia varsinaisia treenejä ei tuona aikana tullut kovin montaa tehtyä, liikuttua tuli senkin edestä. Oli todella kivaa juosta hippaa, pelata jalkapalloa pehmeällä nopalla ja leikkiä kaupunkisotaa. Vaikka ykkösprioriteettinä olikin viettää mukavaa aikaa yhdessä, kyllä siinä ihan kunnon hien sai pintaan. Lisäksi tuli käytyä mm. myös joogassa, kuntonyrkkeilemässä ja lilluttelemassa uimahallin lämminvesialtaassa. Vielä kun maukasta ruokaa oli tarjolla jo ennen kuin ehti tulla nälkä, niin ei siitä loma juuri parane. Oli kyllä ihan huippua. Jotta kaikki ei kuitenkaan vieläkään olisi pelkkää ruusuilla tanssimista, paljastan tehneeni taas tyhmyyksiä ja ei, en todellakaan tiedä, mitä oikein ajattelin. Vierumäen kuntosalilla jätin lämmittelyt väliin ja niinpä alaselkä on taas jumissa. Lähes sama olo kuin vuosi sitten, joskin ilman oksutautia. Tämä viikko onkin sitten ollut aika kävelypainotteinen, se kun auttoi ainakin viimeksi. Eilen kävin kyllä J:n kanssa ulkoiluttamassa maastopyörää ja tunnin haparoinnin jälkeen muistin jopa, miksi sitä harrastan, siihen asti oli hieman haastavaa...

ps. Ehdotuksia mielekkäistä kisoista tulevana syksynä otetaan ilolla vastaan...

Taulukko 1. Vuodenvaihteen liikkumiset. Jouluviikolla tuli liikuttua reilun viiden tunnin edestä ja tällä viikolla kahdentoista. Iso osa liikunnasta oli kuitenkin palauttavaa ja varsinaista treeniaikaa tuli huomattavasti vähemmän.   

	23-29.12.2019	30.12.2019-5.1.2019
Ma	Lepo	Vierumäellä voimatreeni+juoksu (0:31, 4.7 km, 6’32 min/km, 133)
Ti	Juoksu (0:49, 8.3km, 5’55 min/km, 144)	Vierumäellä pelejä, joogaa ja kuntonyrkkeilyä
Ke	Reipas kävely (1:25, 9.1 km, 9’23 min/km, 103)	Lepo
To	Perusvoimatreeni	Kävely (1:56, 11.4 km, 10’14 min/km, 93)
Pe	Lepo	Kävely (1:02, 7.0 km, 8’50 min/km, 100)+voimatreeni
La	Juoksu (0:42, 5.9 km, 7’05 min/km, 142)	Mtb (2:35, 21.8 km, 8.4 km/h, 134)
Su	Vierumäellä hippaa ja lihaskuntoa	Kävely (0:41, 3.7 km, 11’07 min/km, 105)