Repovesi Summer Trailin (fiaskoni) jälkeen lepäilin 2+1
jaksotukseni mukaisesti maanantain. Lisäksi alkanut viikko oli kolmesta
viikosta se, jossa oli 2 lepopäivän sijaan 3 lepopäivää eli hieman kevyempi
viikko (Taulukko 1), vaikken itse treenejä keventänytkään. Normaalina arkena ns.
lepoviikkoni saattaa sisältää ylimääräisen lepopäivän lisäksi hieman kevyempä
treenejä, mutta näin lomalla ollessa siihen ei tuntunut olevan tarvetta.
Minulle lomaan kuuluu olennaisena osana arkea runsaampi treenaaminen, koska
varsinaisia velvoitteita (esim. työ, opinnot, ruoanlaitto,
siivoaminen jne.) on normaalia vähemmän. Mökillä lomailu ei tosin aivan samalla
tavalla tuo lisää vapaa-aikaa, koska kaikkeen puuhasteluun ruoanlaitosta
lähtien menee kotioloihin verrattuna huomattavasti enemmän aikaa ja lapsiakin
pitää pitää tarkemmin silmällä. Olin itseasiassa vähän haaveillut treenaavani
silloin tällöin kahdesti päivässä, mutta tämä jäi juoksu-tai pyörätreenin ja
lihaskuntotreenin yhdistämiseen. Kahta juoksu-, pyörätreeniä tai näiden
yhdistelmää en kertaakaan jaksanut tehdä. Aikaa olisi satunnaisesti ollut,
mutta valitsin silloin aina lepäilyn eli useimmiten päiväunet extratreenin
sijaan. Tämä ei tosin hiukkaakaan kaduta, koska päiväunet ovat ihan parasta!
Taulukko 1. Kahden viimeisen kesälomaviikon treenit (pl. lihaskunto, jota tein noin joka kolmas päivä näiden lisäksi).
Taulukko 1. Kahden viimeisen kesälomaviikon treenit (pl. lihaskunto, jota tein noin joka kolmas päivä näiden lisäksi).
23-29.7.2018
|
30.7-5.8.2018
|
|
Ma
|
Lepo
|
Pelkkä lihaskunto
|
Ti
|
Maastopyörällä hiekkateitä (1:44’51, 32.7 km, 18.7 km/h)
|
12 x 500 m vetotreeni juosten (1:08’33, 10.4 km, 6’34 min/km)
|
Ke
|
5 km vetotreeni juosten (1:26’23, 9.8 km, 6’46 min/km)
|
Lepo
|
To
|
Lepo
|
Pitkä pyöräily cyclolla (2:26’53, 52.8 km, 21.6 km/h+ ~11 km ilman
gps:iä)
|
Pe
|
Pitkä juoksu (1:57’27, 17.8 km, 6’36 min/km)
|
Cf (painonnosto ~1h)+pyörä (~2x20 min)
|
La
|
Maastopyörällä mäkitreeni hiekkateillä (1:46’58, 26.4 km, 14.8 km/h)
|
Mtb Espoossa (~3.5 h)
|
Su
|
Lepo
|
Lepo
|
Kolmannen lomaviikkoni vetotreeniksi pidensin tv kovan matkaa aiemmasta kolmesta kilometristä viiteen kilometriin. Olin liikkeellä vasta ilta kuuden maissa, mutta kuumahan se oli silti. Vetoa ennen verkkasin pari kilometriä, jotta pääsin taas paremmalle alustalle (lähin tie on hyvin epätasainen) ja sain elimistön heräteltyä lämmön aiheuttamasta lamaannuksesta. Veto itsessään meni ihan hyvin, vaikkakin sen aloittamiseen ei kauheasti ollut haluja. Juoksin tuon 5 km vedon juoksemalla 2.5 km yhteen suuntaan ja tekemällä sitten täyskäännöksen. Kilometrivauhdiksi tuli 5’03 min/km, mihin olin ihan tyytyväinen.
Koska Repovedellä kulki niin hyvin, oli suunnitelmissa "luonnollisesti" jo
osallistuminen Himos Trailille vähän pidemmälle matkalle (kaikkea sitä keksii). Himoksella oli
tiedossa mäkiä ja lisää mäkiä, joten halusin saada myös muutamia mäkitreenejä
alle. Juosten tehtävät mäkivedot olisivat tietysti olleet eniten paikallaan,
mutta pyöräkunnon kehittäminen kuuluu multisportin takia olennaisesti tavoitteisiini,
joten tällä kertaa päätin tehdä mäkivetoja pyörällä. Innokkuuteen vaikutti
pitkälti kyllä myös se, että sain miehen houkuteltua tähän treeniin mukaan. Poljimme
läpi reissun muutoin todella rauhallisesti, mutta ylämäet sovimme polkevamme
ns. täysiä. Jälkikäteisanalyysi paljastaa keskivauhtimme olleen suorastaan
etanamainen, mutta ehkäpä sitä laskee kaksi polkupätkää, jotka lenkin aikana
poljimme. Mäkien polkeminen tuntui rankalta etenkin, kun renkaat sutivat niistä
useissa. Yksi mäistä oli sellainen, että noin puolessa välissä mäkeä oli
pidettävä hetken aikaa taukoa, koska voimat ja usko loppuivat kesken. Syy
kunnon lisäksi se, että tuossa vaiheessa mäki osoittautui jatkuvan
huomattavasti pidempään, kuin miltä mäkeä aloittaessa näytti.
Loman ainoan varsinaisen etukäteen suunnittelemattoman löysäilyn
tein viimeisen viikon alkuun jättämällä ensimmäisen treenipäivän treenit
pelkkään lihaskunnon treenaamiseen. Toki tein sitä sitten vähän huolellisemmin,
mutta alunperin tarkoitus oli kyllä joko juosta tai pyöräillä lisäksi. Olimme
edellisenä päivänä käyneet koko perheen voimin Repovedellä lyhyellä
päiväretkellä ja syystä tai toisesta se otti niin koville, että jaloissa oli
tarve levätä lisää. Tai kai se tarve varsinaisesti oli päässä, mutta
kumminkin...Viikon tehokkaaksi juoksutreeniksi olin suunnitellut mäkivetoja,
mutta mies torppasi idean järjettömänä, koska ”liian samanlaista kuin
lauantainen mäkitreeni pyörällä”. Yritti mokoma ehdottaa kilometrin vetoja,
mutta en oikein tiedä mitään kamalampaa, joten neuvottelin itselleni 12 kertaa
500 metrin vedot päivän treeniksi.
Alkuun hölkkäilin kilometrin verran ja juoksin sitten 500 metriä niin kovilla tehoilla kuin jaksoin. Ensimmäinen palautteluväli oli 300 metriä, mutta lyhensin matkaa seuraaville vedoille 200 metriin. Vetojen vauhdit pyörivät 4’20 ja 4’42 min/km välillä (4’37; 4’40; 4’42; 4’21; 4’29; 4’34; 4’21; 4’21; 4’20; 4’14; 4’21; 4’41) eli vedot kestivät suurinpiirtein hieman päälle 2 min/veto. 200 metrin palautteluihin aikaa kului lähes saman verran. Lähdin liikkeelle sen verran myöhään illalla (20:30), että kerrankin ei ollut kuuma ja sen kyllä huomasi sekä tuntemuksissa että vauhdeissa. Juoksu tuntui vihdoinkin kohtuullisen lennokkaalta ja aina loppuhölkkään asti fiilikset olivat korkealla, mitä nyt aina mutkia ennen pidin ääntä karhujen varalta (kylähullu ilmoittautuu). Viimeisen vedon jälkeen kävelin sen parisen sataa metriä ja lähdin sitten hissukseen hölkkäämään. Ensimmäisessä alamäessä, hieman epätasainen, muttei kuitenkaan esim. jyrkkä, vasen nilkka muljahti taas ja kipu pakotti laskeutumaan hetkeksi käsien varaan. Hetken huilin (ja muutaman kirosanan) jälkeen pystyin kuitenkin jatkamaan matkaa hölkäten. Kovin pahasti nilkka ei onneksi mennyt, mutta loppuviikosta tuli sen takia pyöräpainoitteinen. Juoksemaan uskalsin seuraavan kerran vasta viikon kuluttua tapahtuneesta.
Alkuun hölkkäilin kilometrin verran ja juoksin sitten 500 metriä niin kovilla tehoilla kuin jaksoin. Ensimmäinen palautteluväli oli 300 metriä, mutta lyhensin matkaa seuraaville vedoille 200 metriin. Vetojen vauhdit pyörivät 4’20 ja 4’42 min/km välillä (4’37; 4’40; 4’42; 4’21; 4’29; 4’34; 4’21; 4’21; 4’20; 4’14; 4’21; 4’41) eli vedot kestivät suurinpiirtein hieman päälle 2 min/veto. 200 metrin palautteluihin aikaa kului lähes saman verran. Lähdin liikkeelle sen verran myöhään illalla (20:30), että kerrankin ei ollut kuuma ja sen kyllä huomasi sekä tuntemuksissa että vauhdeissa. Juoksu tuntui vihdoinkin kohtuullisen lennokkaalta ja aina loppuhölkkään asti fiilikset olivat korkealla, mitä nyt aina mutkia ennen pidin ääntä karhujen varalta (kylähullu ilmoittautuu). Viimeisen vedon jälkeen kävelin sen parisen sataa metriä ja lähdin sitten hissukseen hölkkäämään. Ensimmäisessä alamäessä, hieman epätasainen, muttei kuitenkaan esim. jyrkkä, vasen nilkka muljahti taas ja kipu pakotti laskeutumaan hetkeksi käsien varaan. Hetken huilin (ja muutaman kirosanan) jälkeen pystyin kuitenkin jatkamaan matkaa hölkäten. Kovin pahasti nilkka ei onneksi mennyt, mutta loppuviikosta tuli sen takia pyöräpainoitteinen. Juoksemaan uskalsin seuraavan kerran vasta viikon kuluttua tapahtuneesta.
Laskeskelin, että neljän viikon loman aikana juoksu- ja
pyörätreeneistä kertyi tunteja joka viikko ihan mukavasti (Kuva 3). Kolmas
viikko sisälsi vähiten treenipäiviä, joten tunnit jäivät hieman alle
seitsemään. Eniten tunteja kertyi tokalta viikolta, yhteensä 9 h 29 min, mutta
tähän syynä oli toki käsittämättömän hidas raahustamiseni Repovesi Summer
Trailillä. Kuitenkin myös sekä ensimmäisen että viimeisen viikon aikana tunteja
kertyi ihan kiitettävästi (7 h 56 min ja 8 h 15 min, tässä järjestyksessä),
huomioiden ettei tässä ole mukaan laskettuna lihaskuntotreenejä. Ensimmäiset
kaksi viikkoa olivat selvästi juoksupainotteisempia, mutta pyöräilyn osuus
kasvoi etenkin viimeisellä viikolla nilkan muljahduksen takia. Puolimaratonin ennätyksen hakua ajatellen
juoksua saisi toki olla enemmänkin, mutta toisaalta haluan multisport-kisoja
silmällä pitäen pitää yllä pyöräkuntoakin, joten ihan hyvä näin.
Kuva 3. Kesäloman juoksu-ja pyörätreenit. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti