Viimeinen tehoviikko paketissa

Viimeinen varsinainen tehoviikko alkoi maanantaina kevyellä iltalenkillä ystäväni H:n pitäessä pyörän selästä seuraa. Tiistaina oli vihdoinkin vuorossa tv reipas, jota vähän pidennettiin ohjelmaan nähden (15 km tehoja). Lämmittelin taas parin kilometrin verran ja lähdin sitten juoksemaan reippaammin. Juoksu kulki hyvin (5’34 min/km) eikä edes pienestä virhearviosta johtuva pidempi palauttelupätkä harmittanut. Koko lenkin pituudeksi tuli lopulta 19 km ja keskivauhti oli 5’47 min/km. Keskiviikkona oli lepopäivä, joka kyllä tuli ihan tarpeeseen. Torstaiksi olisi ohjelmassa ollut viikon pitkis, mutta koska viikon tv reipas oli kestoltaan reippaasti alkuperäistä suunnitelmaa pidempi (+50 min), siirrettiin pitkis perjantaille. Torstaina laiskotti enkä millään meinannut saada itseäni lähtemään edes lihaskuntotreeniä tekemään. Lopulta joskus kahdeksan aikaan illalla ponkaisin ylös sohvalta ja lähdin lyhyelle lämmittelylenkille. Juostessa alkoi kuitenkin tuntumaan siltä, että voisihan sitä juosta vähän enemmänkin ja niinpä jatkoin vähän kauemmas. Noin kolmen vartin jälkeen olin läheisen futiskentän vieressä olevalla 100 metrin tartanilla, jossa tein vähän lihaskuntoa oman kehon painolla (ja sitähän riittää). Tässä vaiheessa jo hieman satoi, mutta olo oli sitä vastoin loistava. Ihan loppuun tein vähän kyykkyhyppyjä ja loikkia, joita pyrin pitämään ohjelmassa jatkossakin.

TV reipas datoineen (29.8.2017)

Viikon pitkikselle sain onnekseni taas seuraa H:sta. Mieheni (l. valmentajani) kanssa sovimme, että voin juosta ihan niin hiljaa kuin haluan, joten en stressaillut vauhdin kanssa. Suuntasimme keskuspuiston läpi hiekkateitä pitkin kohti Rantaraittia, nyt Suomenojan kautta Haukilahteen ja sieltä lähinnä asfaltteja pitkin lyhintä reittiä takaisin kotiin. Jalka ei noussut kovinkaan kevyesti ja olin todella iloinen, että mukana oli taas hyvää seuraa. Keskivauhti oli hiukan hitaampi (+6 s/km) kuin edellisissä pitkissä lenkeissä (pl. 30 km lenkki), vaikka matkaakin kertyi nyt vain 23 km.

Viikon pitkä lenkki (3-18 km osuus) 1.9.2017

Lauantaina vähentelin väsymystäni nukkumalla lähestulkoon koko automatkan Jyväskylään, jonne matkustimme nuoremman kälyni tuplavalmistujaisiin. Muuten ihan mainio tapa palautella, mutta hankaloitti hiukan unensaantia seuraavana yönä. Sekään ei olisi haitannut, jos kello ei olisi soinut ennen kahdeksaa. Olimme kuitenkin päättäneet juosta viikon intervallitreenin aamulla ennen aamiasbuffettia, joka sulkeutui klo 10.30. Eli kellon soitua oli vääntäydyttävä ylös ja puettava treenikamat päälle. Olin fiksuna pakannut mukaani t-paidan ja puolipitkät trikoot (onneksi en sentään shortseja) uskoen (jostain kumman syystä) säätietoihin (niinkin luetettavia kuin ne ovat tänä kesänä olleet). Aamulla lämpötila oli alle 10 astetta ja kaipailin kovasti pidempää paitaa tai edes irtohihoja. Lopulta lähdin verkkatakki päällä ja mies lupasi kantaa sitä heti kun lämpenen (luxusta).  

Jalat tönkköinä (minulla) ja silmät ristissä (molemmilla) hölkkäilimme Jyväsjärven rantaan, jossa venyttelimme hetken ennen ensimmäistä vetoa. Suunnitelmana oli juosta pyramidina 0.5 kilometristä 2 kilometriin pidentäen matkaa joka vedolla 500 m. Alkuperäisenä tavoitteena oli myös se, että pyramidin jälkimmäisen puoliskon vedot (2 km -> 0.5 km) olisivat hiukan kovempivauhtisia kuin ensimmäisen. Lähdin omasta mielestäni reippaasti juoksemaan ensimmäistä 500 metrin vetoa. Sitten katsoin vierelleni ja tuntui kuin olisin yht’äkkiä juossut paikallani; mieheni juoksi vierelläni niin kevyen näköisesti, että olisi varmaan voinut juosta samaa vauhtia vaikka takaperin. Eihän tämän nyt toki olisi yllätys pitänyt olla, onhan vauhtieromme aina ollut selvä (kympin kisavauhtini vastaa suurinpiirtein mieheni palautteluvauhtia), se vaan jotenkin aina konkretisoituu niin koomisesti yhdessä juostessa. No se siitä, vedot pitenivät ja oma meno tuntui koko ajan melko tahmealta. Mietin jo etten yritä nostaa vauhtia pyramidin toiselle puoliskolle, mutta peruin päätökseni toisen 2 km vedon alussa, osin loivan alamäen ansiosta. Jostain kumman syystä loputkin vedot sujuivat ainoastaan yhtä tahmeissa merkeissä kuin ensimmäisellä puoliskolla, vauhdin nostosta huolimatta. Yhteensä juoksua tuli tällä vetotreenillä hiukan alle 15 km keskivauhdin ollessa 5’56 (sis. kävelypalauttelut). Vedot kulkivat mielestäni ihan ok vauhtia (Taulukko 1) tahmeudesta huolimatta, toki Jyväsjärven reitti kulkee koko ajan asfalttia pitkin. Tämän viimeisen tehoviikon aikana juostua tuli yhteensä noin 70 km.  

 Taulukko 1. Vauhdit pyramidilla 3.9.2017