Loppuvuoden suunnitelmista

Jotenkin kummasti löydän itseni taas samasta tilanteesta kuin kesän lopulla; aloitin jo monta viikkoa sitten pohtimaan, mitä tavoitteita asettaisin itselleni seuraavaksi (l. mm. mihin kisoihin osallistuisin), mutten vieläkään ole saanut päätettyä yhtään mitään. Ylimenokausikaan ei oikein kiinnosta, sillä kaipaisin kovasti vielä jotain haastetta tälle syksylle. Samalla pitäisi ainakin alustavasti päättää ensi vuoden tavoitteet, jotta voisi suunnitella (siis mies, en minä) harjoitusohjelman ainakin loppuvuodelle. Tähän liittyen pitäisi päättää ostanko taas salikortin, jolloin voisin pimeälläkin treenata ilman pelkoa pusikoissa vaanivista vaaroista (karhut, sudet, ilkeät ihmiset ja kaikki muut täysin realistiset pelon aiheet). Toisaalta olen myös pohtinut crossfitin perusleirille osallistumista l. crossfitin aloittamista, mutta riittääkö aika tai lähinnä, onko ihan ok käydä crossfitissä vain 2 kertaa viikossa...Vai pitäisikö mieluummin osallistua johonkin juoksukouluun, jotta saisi koville juoksutreeneille seuraa...Tätä kun tarpeeksi kauan pohtii, niin ei tarvitse osallistua mihinkään, kun kaikki paikat ovat jo menneet. Jotain pitäisi siis päättää ja mieluummin heti.

Yhden päätöksen olen sentään saanut tehtyä; ilmoittauduin Solvalla trailin (https://www.solvallatrail.fi/) 17.6 km matkalle, joka juostaan reilun viikon päästä sunnuntaina (8.10.2017). Tätäkin tapahtumaa (tosin tarkasti ottaen sen edeltäjää NouXtremeä) olen katsellut sillä silmällä jo aiempinakin vuosina, mutta aina on ollut jotain esteenä osallistumiselle. Kyseessä siis polkujuoksutapahtuma Nuuksiossa eli kauniita maisemia ja haastava reitti (ainakin mulle). Valittavana olisi ollut sekä lyhyempi (9.8 km) että pidempi reitti (27.4 km), mutta jälkimmäinen tuntuisi näissä maratonin jälkimainingeissa vielä turhan pitkältä (jalat ei ehkä vaan kantaisi) ja lyhyempi liian tehokkaalta (pitäisi juosta turhan kovilla tehoilla). Tuon 17.6 km voi (melkein hyvällä omalla tunnolla juosta rennosti (eli hitaasti). Pikkaisen olen haaveillut myös lokakuun loppupuolella (20-22.10) pidettävästä Synkkä Syysunelma 2017-kilpailusta (http://synkkis2017.blogspot.fi/), mutta tuo pimeä ultramatka vaatisi suunnistustaitoisen parin löytämistä (eikä mies ainakaan eilen huutanut hurraata ehdotukselleni...). J:täkään en voi kysyä, koska on pakkolevossa loukkaantumisen takia (pientä törväilyä maastopyörällä). Myös Sipoossa järjestettävä Raatojuoksu (4.11) houkuttelee. Siellä tosin pitäisi sitten suunnistaa itse, mutta ehkä tarjolla oleva helppo 10 km olisi ihan mahdollinen (sitäpaitsi ko. reitillä ei ole hajontaa, joten ei muuta kuin hyvä peesi niin maaliin pääsee).

Eilisellä pyörälenkillä oli niin upea usva, että oli pakko pysähtyä kuvaamaan kiiresstä huolimatta.

Näiden pähkäilyjen lisäksi olen ihme kyllä saanut tällä viikolla hieman treenattuakin (tosin vielähän tässä on koko loppuviikko aikaa vetää läskiksi tämäkin viikko). Maanantaina kävin tosiaan hölkkäilemässä poluilla ja eilen poljin noin 1 h 50 min hiekkateitä. Jälkimmäinen näistä oli itseasiassa suunniteltua pidempi treeni, koska onnistuin jälleen kerran arvioimaan matkan (ja nopeuteni) hieman pieleen. Viimeiset 20 minuuttia tulikin poljettua melko reippaasti, koska tiesin mieheni odottelevan lenkkarit jalassa omaa treenivuoroaan (hups). Tiistaista tuli treenitön päivä ja tänäänkin meinasi jäädä treenit väliin, mutta onneksi ystäväni H innostui lähtemään kanssani Kasavuorelle lihaskuntoa tekemään, joten pakkohan se sitten oli mennä. Huomisaamulle on sovittu porrastreenit (jalka parat) ja sitten alankin valmistautumaan tämän viikon penkkiurheiluun eli yritän selvittää miten pääsisin parhaiten seuraamaan X-kaatoa (https://www.multisport.fi/kilpailut/x-kaato/kilpailukutsu/), jonne mieheni on menossa kisaamaan. Startti tuossa kisassa on aamuyöllä viideltä ja voittajia odotetaan saapuvaksi maaliin kymmeneen mennessä. Kilpailukeskus on Espoon Puolarmaarissa eli hyvin lähellä, mutta toisaalta tytöt ovat kotona kanssani, joten ihan aamuyöstä en taida reitin varrelle päästä. Onni on, ettei tarvitse itse olla kisaamassa (= saa nukkua yön rauhassa), mutta olishan se jo ihan kiva päästä seikkailemaankin...sitä odotellessa.